perjantai 29. tammikuuta 2016

Blogivinkki

Aloitin joku aika sitten kirjoittamaan myös toista blogia, taiteestani. Siihenkin ihan viime päivinä puhalsin uutta tuulta purjeisiin ja nyt sinne kaivattaisiin lukijoita, jotta mielenkiintoni säilyy sen suhteen ;)



Eli jos pidät taiteesta ja haluat seurata millaisia teoksia minulta syntyy ja ehkäpä jotain tekstinpätkääkin, mitä ja miksi olen ajatellut tehdessäni, niin hyppää ihmeessä kyytiin!
Jos olet kiinnostunut teettämään tilaustyötä ihan mistä vain aiheesta, niin ota rohkeasti yhteyttä :)

Blogin puolella on tosiaan vielä aika vähän yhtään mitään, mutta jos innostuit, niin Facebook-sivullani  löytyy melkeimpä kaikki tekemäni taideteokset, niin uudet kuin vanhat, niin koirataidetta, kuin muotokuvia ihmisistä ja vielä jotain muutakin. Tervetuloa sinnekin tutkailemaan ja tykkäilemään ;)

Taideterveisin, Marie Josefine

torstai 28. tammikuuta 2016

Koristemaalausmania


Olen jo pidemmän aikaa haaveillut, siis taas vain haaveillut, koristemaalauksista. Haluaisin väriä elämään ja tähän torppaan.




Meidän ala-aulassa, josta lähtee rappuset yläkertaan, on kenties rumimman väristä maalia seinissä, mitä ikinä voi olla. Ihonväristä. Kuka maalaa seinänsä ihonvärillä. Ja ajatella vieressä komeat tummat, jykevät hirret. 
Ala-aulassa on myös sähkökaappi, joka on ihan jotain lastulevyä männynsävyisellä pinnoitteella. Kaappia koristaa toistaiseksi  Martta Wendelinin edellisvuotisista kalentereista leikatut kuvat. Ettei näyttäisi aivan niin ankealta.
Haluaisin maalata kaapin oven Annie Sloanin kalkkimaalilla, sen kun pitäisi tarttua kuulemma mille vain pinnalle. Kaapista tulisi napoleonin sininen. Ja maalaisin keskelle komean koristemaalauksen.


Tupaan menevän oviaukon yläpuolella on alue, johon haluaisin maalata talon vuosiluvun. Pohjaksi tulisi samaa napoleoninsinistä ja vuosiluku komeilla numeroilla. Sähkökaapin yläpuolella puolestaan on ilmeisesti sähköjohtoja peittävä palkki, jonka voisi myös maalata samalla sävyllä. Muutoin seinät hirsien vieressä saisivat ylleen alaosastaan vanhaa turkoosia ja yläosaan kermaa tai vanhaa valkoista. 
Halusin tämänkin rempan toteuttaa jo viime kesänä, mutta mies toppuutteli, että kaikki aikanaan. Eikä! Minä haluan kaikki just nyt ja heti!



Lainasin Pinterestistä näitä kivoja koristemaalauksia ja olen täällä aivan täpinöissäni, 
jotain tälläistä. Ihanan värikylläistä. Iloisia kuvioita. 
Mutta aulaan vielä palatakseni, sieltä pääsee siis eteiseen, siis porstuaan siitä vanhasta ladonoven tapaisesta, joka on ihan alasti luonnollisessa asussaan vanhat maalit pois raaputettuina.
Sen haluaisin maalata myös. 
Riemunkirjavaksi on ehkä liian voimakas sana kuvaamaan sitä mitä tarkoitan, mutta värikkääksi jokatapauksessa, kenties molemmilta puolilta eriväriseksi. Tosin mieheni jo kiljaisi, ettei ikinä. Kun oven kuulemma pitää olla molemminpuolin samanvärinen!
Miksi? Miksi ei voitaisi elää kuin huvikummussa, olla välittämättä sellaisista tylsistä aikuisten säännöistä?



Tupa kaipaisi niin ikään koristemaalarin tarkkaa kättä ja pikkuruista sivellintä. 
Tahtoisin maalata uuteen uskoon läppäripöytänä toimivan vanhan pulpetin, sekä siniseen tuoliin tehdä jotain kivoja kuvioita.


Ja entä yläkerran makkari sitten. Tuon allaolevan kuvan sängynpääty on jotain liian ihastuttavaa.
Noh, toistaiseksi, rahahuolien keskellä, saan tyytyä vain maalaamaan tauluihin värienergiaa.




Värikkäin terveisin, Marie Josefine

keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Kaikkea uutta!

Kyllästyin totaalisesti blogini nuhjuiseen ilmeeseen, siispä olenkin tämän aamupäivää hampaat irvessä etsinyt uutta ulkoasua. Toisaalta olisin halunnut jotain hienoa ja modernia, mitä kaikilla muillakin on. Mutta sitten. Olenko minä muka hieno ja moderni, ajan henkeä noudattava noin niinkuin muuten, ihmisenä. 
No en. 
Haluan aina olla erilainen kuin muut, erottua joukosta. Tehdä asiat toisin ja omalla tavallani. 
Siispä kymmeniä blogiulkoasuja kahlattuani löysin viimein täydellisen, joka kuvaa minua. Rakastan kukkia, vanhanaikaisuutta, värejä, ja ennenkaikkea maalauksellisuutta. Maalaamista, itseni toteuttamista. vapautta tehdä ja olla mitä haluan. 

Pitkään olen miettinyt myös tylsää hirsiseinää ja hirvensarvia nimeä. Se oli ensimmäinen mikä mieleen tuli, kun tänne muutettiin ja aloin miettiä blogille nimeä. Sellainen sana, että kun kysytään mikä blogisi nimi on, se menee aivan änkyttämiseksi, enkä edes muista kumpi tulee ensiksi, sarvet vai hirret. Joten, tästä lähtien kerron tarinoita Taiteilijan Torpasta. Siispä, pitemmittä puheitta, tervetuloa viihtymään pikkaisen boheeminpaan torppaan! :)