torstai 28. tammikuuta 2016

Koristemaalausmania


Olen jo pidemmän aikaa haaveillut, siis taas vain haaveillut, koristemaalauksista. Haluaisin väriä elämään ja tähän torppaan.




Meidän ala-aulassa, josta lähtee rappuset yläkertaan, on kenties rumimman väristä maalia seinissä, mitä ikinä voi olla. Ihonväristä. Kuka maalaa seinänsä ihonvärillä. Ja ajatella vieressä komeat tummat, jykevät hirret. 
Ala-aulassa on myös sähkökaappi, joka on ihan jotain lastulevyä männynsävyisellä pinnoitteella. Kaappia koristaa toistaiseksi  Martta Wendelinin edellisvuotisista kalentereista leikatut kuvat. Ettei näyttäisi aivan niin ankealta.
Haluaisin maalata kaapin oven Annie Sloanin kalkkimaalilla, sen kun pitäisi tarttua kuulemma mille vain pinnalle. Kaapista tulisi napoleonin sininen. Ja maalaisin keskelle komean koristemaalauksen.


Tupaan menevän oviaukon yläpuolella on alue, johon haluaisin maalata talon vuosiluvun. Pohjaksi tulisi samaa napoleoninsinistä ja vuosiluku komeilla numeroilla. Sähkökaapin yläpuolella puolestaan on ilmeisesti sähköjohtoja peittävä palkki, jonka voisi myös maalata samalla sävyllä. Muutoin seinät hirsien vieressä saisivat ylleen alaosastaan vanhaa turkoosia ja yläosaan kermaa tai vanhaa valkoista. 
Halusin tämänkin rempan toteuttaa jo viime kesänä, mutta mies toppuutteli, että kaikki aikanaan. Eikä! Minä haluan kaikki just nyt ja heti!



Lainasin Pinterestistä näitä kivoja koristemaalauksia ja olen täällä aivan täpinöissäni, 
jotain tälläistä. Ihanan värikylläistä. Iloisia kuvioita. 
Mutta aulaan vielä palatakseni, sieltä pääsee siis eteiseen, siis porstuaan siitä vanhasta ladonoven tapaisesta, joka on ihan alasti luonnollisessa asussaan vanhat maalit pois raaputettuina.
Sen haluaisin maalata myös. 
Riemunkirjavaksi on ehkä liian voimakas sana kuvaamaan sitä mitä tarkoitan, mutta värikkääksi jokatapauksessa, kenties molemmilta puolilta eriväriseksi. Tosin mieheni jo kiljaisi, ettei ikinä. Kun oven kuulemma pitää olla molemminpuolin samanvärinen!
Miksi? Miksi ei voitaisi elää kuin huvikummussa, olla välittämättä sellaisista tylsistä aikuisten säännöistä?



Tupa kaipaisi niin ikään koristemaalarin tarkkaa kättä ja pikkuruista sivellintä. 
Tahtoisin maalata uuteen uskoon läppäripöytänä toimivan vanhan pulpetin, sekä siniseen tuoliin tehdä jotain kivoja kuvioita.


Ja entä yläkerran makkari sitten. Tuon allaolevan kuvan sängynpääty on jotain liian ihastuttavaa.
Noh, toistaiseksi, rahahuolien keskellä, saan tyytyä vain maalaamaan tauluihin värienergiaa.




Värikkäin terveisin, Marie Josefine

2 kommenttia:

  1. Inspiroivia kuvia! :) Värit on myös minunkin sydäntä lähellä! Odotan postista saapuvaksi kalkkimaalia enkä malta odottaa että pääsen maalaamaan. Ja värikästä tietenkin ;) on tulossa..

    VastaaPoista
  2. Kiitos, niin minustakin! Laitathan sitten piakkoin postausta kalkkimaaleista, en malta odottaa lopputulosta! :)

    VastaaPoista